Osallistuimme Joensuussa helmi-maaliskuussa 2016
Opetushallituksen järjestämään Tutkiva ja luova yhteisöllinen työskentely
-koulutukseen. Siihen osallistui sekä opettajia että kirjastoammattilaisia
ympäri Suomea. Koulutuksen tarkoituksena oli tutustua siihen, miten koulujen ja
kirjastojen yhteistyö nousee esiin uudessa OPS:ssa ja millaisia käytännön
keinoja sekä sosiaalisen median sovelluksia ja välineitä voisimme hyödyntää
toteuttaessamme sen tavoitteita oppilaiden kanssa.
Uusi OPS2016 muodostaa aiempaa selvästi tukevamman pohjan
koulun ja kirjaston yhteistyölle. Paitsi että kirjasto nousee entistä
selkeämmin esille koulun yhteistyökumppanina, myös laaja-alaisten
oppimiskokonaisuuksien ja ilmiöpohjaisen oppimisen painottaminen johtavat
siihen, että oppilailla on entistä enemmän tarvetta kirjastojen
tiedonhallintataitojen opetukselle ja kirjastojen tarjoamille monipuolisille
aineistoille sekä sähköisille materiaaleille. Oppimisympäristönä kirjaston
rooli korostuu entisestään, kun oppimisen prosesseja pyritään laajentamaan
luokkahuoneesta ulos aitoihin ympäristöihin. Uusi OPS lisää ja monipuolistaa
varmasti kirjaston ja koulun välistä yhteistyötä.
Tutkiva ja luova yhteisöllinen työskentely -koulutus innosti
ja kannusti kokeilemaan uutta. Se avarsi yhteistyön mahdollisuuksia koulun ja
kirjaston välille ja antoi uusia keinoja/välineitä opettamiseen ja
opetusmateriaalin tuottamiseen. Juuri
tällainen käytännönläheinen koulutus on tarpeen, jossa osallistujat pääsevät
itse kokeilemaan esiteltyjä työkaluja, kuten
esityskuvan rakentamiseen suunniteltua Thinglink-sovellusta
(https://www.thinglink.com/ ) tai Preziä (https://prezi.com/ ), josta saa uutta
potkua Power point -esityksiin.
Uusi OPS asettaa kirjastolle haasteita. Kirjaston
työntekijöiden on mietittävä, miten uusin tavoin he voivat tietojensa ja
taitojensa avulla auttaa kouluja toteuttamaan OPS:n tavoitteita. Näitä tapoja
kannattaisi varmasti ideoida yhdessä, koska kuten tämän koulutuksen aikana
olemme huomanneet, useamman alan ihmisten jakaessa kokemuksiaan syntyy monia
hienoja ahaa-elämyksiä. :) Tiedon ja hyvien käytänteiden jakaminen helpottaa
työtä jatkossa, joten toivottavasti yhteistyön tuloksina syntyneet uudet ideat
ja käytännöt ovat myös muiden
käytettävissä.
Toinen tärkeä haaste liittyy informaatiolukutaidon
harjoittelemiseen. Nykyajan yhteiskunnassa on koko ajan entistä tärkeämpää osata etsiä, käsitellä, arvioida ja jakaa
tietoa. Kirjasto ja koulu ovat avainasemassa näiden taitojen opettamisessa.
Kirjasto pystyy auttamaan etenkin tiedon kriittisen arvioinnin ja juuri siinä
tilanteessa tarvittavan tiedon erottelemisen harjoittelemisessa. Perinteisesti
kirjaston rooli on painottunut tiedonhaun opettamiseen ja luotettavien
tiedonlähteiden esittelyyn, mutta prosessimaisessa opiskelussa opetusta on
luontevaa laajentaa ulottumaan kaikkien yllä mainittujen osa-alueiden
harjoitteluun. Samalla on tietenkin syytä miettiä, mitkä ovat opettajan ja
mitkä kirjastoammattilaisen vahvuudet ja miten työtä kannattaa jakaa.
Mielestäni yksilölliset ratkaisut ovat hyvä keino tehdä työstä mielekästä
molemmille.
Koulutuksen aikana vahvistui käsitys siitä, että
oivalluksien jakaminen ja ongelmien ratkaiseminen yhteistyössä on erittäin
tärkeää parhaan oppimistuloksen saavuttamiseksi. Ryhmässä toimivien erilaiset
havainnot ja kokemukset tulevat kaikkien yhteiseen käyttöön. Usean
ammattikunnan yhteistyön avulla pystytään hyödyntämään muiden ihmisten
ymmärrystä ja erilaisia tietoja. Kirjastojen ja koulun yhteistyöllä on Suomessa
pitkä perinne ja osaltaan myös yhteinen kohderyhmä: lapset ja nuoret.
Ilmiölähtöinen oppiminen vastaa tulevaisuuden haasteisiin, kun koululaisten
täytyy oppia yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia taitoja. Tässä
koulutuksessa käsitellyt sisällöt antoivat uusia välineitä esimerkiksi tiedon
jakamisen, lähdekriittisyyden ja itsenäisen tiedonhaun opetukseen.
Koulutuksessa esiin nostettu ja käytännössä kokeiltu ohjatun
tutkimisen menetelmä vaikuttaa todella kiinnostavalta ja hyödylliseltä. Sen
käyttäminen projekteissa antaa koululle mahdollisuuden toteuttaa monia OPS:n
tavoitteita ja etenkin ilmiöpohjaista oppimista. Kirjasto puolestaan pääsee
sitä kautta tuomaan oppilaiden oppimisprosessin tueksi tiedonhakuun,
tiedonhallintaan ja aineistojen tuntemukseen liittyviä vahvuuksiaan. Vaikka
samantyylistä yhteistyötä on jo aiemmin toteutettu ainakin joissain kunnissa tai
kaupungeissa, niin ensi syksystä lähtien menetelmän käyttö yleistyy varmasti
kirjastojen ja koulujen välisessä yhteistyössä.
Koulun ja kirjaston välinen yhteistyö vaatii
yhteissuunnitteluaikaa ja sitoutumista. Saattaa olla haasteellista sovitella
palaverit tiukkoihin aikatauluihin, mutta säännöllinen yhteydenpito varmasti
kannattaa, etenkin kun huomioidaan että uusi OPS on voimassa kymmenen vuotta ja
sinä aikana kehittyy monia uusia hyviä sovelluksia ja toimivia käytäntöjä.
Erilaiset sähköisen yhteydenpidon apuvälineet ja jaettavat presentaatiopohjat
voisivat tuoda apua tähän pulmaan. Jotta yhteistyö saadaan kunnolla alkuun ja
toimivaksi, on tärkeää, että esimiestasolla ollaan yhtä lailla tietoisia ja
sitoutuneita yhteistyöhön kuin työtä käytännössä yhteistyönä tekevien parissa.
Työajan käyttäminen yhteistyön rakentamiseen ja ylläpitämiseen täytyy olla
selkeästi mainittuna työnkuvassa. Tämä voi joillekin esimiehille olla uusi
asia. Myös työyhteisön sisällä saatetaan joutua keskustelemaan siitä, että kaikkien
työtä ei tehdä pelkästään varsinaisella työpaikalla. Sekä kirjaston, että
koulun pitäisi pystyä sopimaan ja joustamaan aikatauluissaan. Parhaiten tämä
saadaan toimimaan yhteisellä suunnittelulla.
