keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Tutkiva ja luova yhteisöllinen työskentely -koulutuksen satoa

Osallistuimme Joensuussa helmi-maaliskuussa 2016 Opetushallituksen järjestämään Tutkiva ja luova yhteisöllinen työskentely -koulutukseen. Siihen osallistui sekä opettajia että kirjastoammattilaisia ympäri Suomea. Koulutuksen tarkoituksena oli tutustua siihen, miten koulujen ja kirjastojen yhteistyö nousee esiin uudessa OPS:ssa ja millaisia käytännön keinoja sekä sosiaalisen median sovelluksia ja välineitä voisimme hyödyntää toteuttaessamme sen tavoitteita oppilaiden kanssa.

Uusi OPS2016 muodostaa aiempaa selvästi tukevamman pohjan koulun ja kirjaston yhteistyölle. Paitsi että kirjasto nousee entistä selkeämmin esille koulun yhteistyökumppanina, myös laaja-alaisten oppimiskokonaisuuksien ja ilmiöpohjaisen oppimisen painottaminen johtavat siihen, että oppilailla on entistä enemmän tarvetta kirjastojen tiedonhallintataitojen opetukselle ja kirjastojen tarjoamille monipuolisille aineistoille sekä sähköisille materiaaleille. Oppimisympäristönä kirjaston rooli korostuu entisestään, kun oppimisen prosesseja pyritään laajentamaan luokkahuoneesta ulos aitoihin ympäristöihin. Uusi OPS lisää ja monipuolistaa varmasti kirjaston ja koulun välistä yhteistyötä.

Tutkiva ja luova yhteisöllinen työskentely -koulutus innosti ja kannusti kokeilemaan uutta. Se avarsi yhteistyön mahdollisuuksia koulun ja kirjaston välille ja antoi uusia keinoja/välineitä opettamiseen ja opetusmateriaalin tuottamiseen.  Juuri tällainen käytännönläheinen koulutus on tarpeen, jossa osallistujat pääsevät itse kokeilemaan esiteltyjä työkaluja, kuten  esityskuvan rakentamiseen suunniteltua Thinglink-sovellusta (https://www.thinglink.com/ ) tai Preziä (https://prezi.com/ ), josta saa uutta potkua Power point -esityksiin.

Uusi OPS asettaa kirjastolle haasteita. Kirjaston työntekijöiden on mietittävä, miten uusin tavoin he voivat tietojensa ja taitojensa avulla auttaa kouluja toteuttamaan OPS:n tavoitteita. Näitä tapoja kannattaisi varmasti ideoida yhdessä, koska kuten tämän koulutuksen aikana olemme huomanneet, useamman alan ihmisten jakaessa kokemuksiaan syntyy monia hienoja ahaa-elämyksiä. :) Tiedon ja hyvien käytänteiden jakaminen helpottaa työtä jatkossa, joten toivottavasti yhteistyön tuloksina syntyneet uudet ideat ja käytännöt ovat myös muiden  käytettävissä.

Toinen tärkeä haaste liittyy informaatiolukutaidon harjoittelemiseen. Nykyajan yhteiskunnassa on koko ajan entistä tärkeämpää  osata etsiä, käsitellä, arvioida ja jakaa tietoa. Kirjasto ja koulu ovat avainasemassa näiden taitojen opettamisessa. Kirjasto pystyy auttamaan etenkin tiedon kriittisen arvioinnin ja juuri siinä tilanteessa tarvittavan tiedon erottelemisen harjoittelemisessa. Perinteisesti kirjaston rooli on painottunut tiedonhaun opettamiseen ja luotettavien tiedonlähteiden esittelyyn, mutta prosessimaisessa opiskelussa opetusta on luontevaa laajentaa ulottumaan kaikkien yllä mainittujen osa-alueiden harjoitteluun. Samalla on tietenkin syytä miettiä, mitkä ovat opettajan ja mitkä kirjastoammattilaisen vahvuudet ja miten työtä kannattaa jakaa. Mielestäni yksilölliset ratkaisut ovat hyvä keino tehdä työstä mielekästä molemmille.

Koulutuksen aikana vahvistui käsitys siitä, että oivalluksien jakaminen ja ongelmien ratkaiseminen yhteistyössä on erittäin tärkeää parhaan oppimistuloksen saavuttamiseksi. Ryhmässä toimivien erilaiset havainnot ja kokemukset tulevat kaikkien yhteiseen käyttöön. Usean ammattikunnan yhteistyön avulla pystytään hyödyntämään muiden ihmisten ymmärrystä ja erilaisia tietoja. Kirjastojen ja koulun yhteistyöllä on Suomessa pitkä perinne ja osaltaan myös yhteinen kohderyhmä: lapset ja nuoret. Ilmiölähtöinen oppiminen vastaa tulevaisuuden haasteisiin, kun koululaisten täytyy oppia yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia taitoja. Tässä koulutuksessa käsitellyt sisällöt antoivat uusia välineitä esimerkiksi tiedon jakamisen, lähdekriittisyyden ja itsenäisen tiedonhaun opetukseen.

Koulutuksessa esiin nostettu ja käytännössä kokeiltu ohjatun tutkimisen menetelmä vaikuttaa todella kiinnostavalta ja hyödylliseltä. Sen käyttäminen projekteissa antaa koululle mahdollisuuden toteuttaa monia OPS:n tavoitteita ja etenkin ilmiöpohjaista oppimista. Kirjasto puolestaan pääsee sitä kautta tuomaan oppilaiden oppimisprosessin tueksi tiedonhakuun, tiedonhallintaan ja aineistojen tuntemukseen liittyviä vahvuuksiaan. Vaikka samantyylistä yhteistyötä on jo aiemmin toteutettu ainakin joissain kunnissa tai kaupungeissa, niin ensi syksystä lähtien menetelmän käyttö yleistyy varmasti kirjastojen ja koulujen välisessä yhteistyössä.

Koulun ja kirjaston välinen yhteistyö vaatii yhteissuunnitteluaikaa ja sitoutumista. Saattaa olla haasteellista sovitella palaverit tiukkoihin aikatauluihin, mutta säännöllinen yhteydenpito varmasti kannattaa, etenkin kun huomioidaan että uusi OPS on voimassa kymmenen vuotta ja sinä aikana kehittyy monia uusia hyviä sovelluksia ja toimivia käytäntöjä. Erilaiset sähköisen yhteydenpidon apuvälineet ja jaettavat presentaatiopohjat voisivat tuoda apua tähän pulmaan. Jotta yhteistyö saadaan kunnolla alkuun ja toimivaksi, on tärkeää, että esimiestasolla ollaan yhtä lailla tietoisia ja sitoutuneita yhteistyöhön kuin työtä käytännössä yhteistyönä tekevien parissa. Työajan käyttäminen yhteistyön rakentamiseen ja ylläpitämiseen täytyy olla selkeästi mainittuna työnkuvassa. Tämä voi joillekin esimiehille olla uusi asia. Myös työyhteisön sisällä saatetaan joutua keskustelemaan siitä, että kaikkien työtä ei tehdä pelkästään varsinaisella työpaikalla. Sekä kirjaston, että koulun pitäisi pystyä sopimaan ja joustamaan aikatauluissaan. Parhaiten tämä saadaan toimimaan yhteisellä suunnittelulla.